Vastikkeiden korotuspaineet ovat olleet kevään kokousten keskustelunaihe numero yksi. Syynä tähän on ollut lehtien aktiivinen kirjoittelu aiheesta sekä se, että vastikkeet on oikeasti melko kovassa nousussa. Taloyhtiöiden talous on ollut tyypillisesti melko vakaata. Toki kulut on noussut aiemminkin, mutta näin kokonaisvaltaista kustannusten nousua ei ole ennen nähty. Nostan kuitenkin kolme eri tekijää, jotka tulevat näkymään taloyhtiön vastikkeessa, vaikka sota loppuisi ja korkojen nousu loppuisi.
Kaukolämmön hinta
Kolmostien varrelta tehty laskenta osoittaa kaukolämmön hinnan nousseen noin 24 %. Tarkemmin avattuna tammikuun 2022 kaukolämpölaskusta otettua megawattitunnin hintaa verrattiin tammikuun 2023 laskussa olevaan hintaan ja muutos on hurja. Nurmijärvi +26 %, Hyvinkää +38 %, Riihimäki +18 %, Hämeenlinna +22 % ja Tampere +13 %. Lämmityksen osuus vastikkeesta oli tilastokeskuksen mukaan 1,18 €/neliö/kuukausi. Tilasto on uusin mitä käytettävissä on eli vuodelta 2021. Tuosta laskien kaukolämmön hinnan nousu maksaa osakkaille 0,16 €-0,46 €/neliö/kuukausi. Kaukolämmön etuina on aina pidetty vakaata ja ennustettavaa sekä kilpailukykyistä hintaa. Nyt niin ei enää ole. Edellä kerrottujen kuntien kaukolämmön keskihinta on 87,85 €/megawattitunti. Siis saman hintaista kuin sähkön spot hinta on ollut alkuvuodesta. Sähkön hinta on futuurien mukaan tulossa alas. Arvioni mukaan kaukolämmön hinta ei ole tulossa alas. Aika hurja ajatus, että tulevaisuudessa kerrostalon kannattaisi toteuttaa lämmitys sähköllä eikä kaukolämmöllä. Nyt tuotantokustannusten suuruudella perustellut hinnankorotukset lienevät kiusanamme vielä ensi vuonnakin.
Tonttivuokrat
Kun taloyhtiö on vuokratontilla, on tuohon tontin vuokrasopimukseen kirjattu joku korotusperuste, jolla tontin vuokra seuraa yleistä kustannuskehitystä. Kuulostaa reilulta. Yleisin vuokran tarkistusperuste on elinkustannusindeksi. Kun elinkustannusindeksi nousee yleisen hinnannousun mukaan, nousee myös tonttivuokra. Vuokrasopimuksiin on kuitenkin hyvin yleisesti kirjoitettu, että ”jos elinkustannusindeksi on laskenut, ei vuokraa kuitenkaan alenneta”. Niinpä tuo tarkistus toimii vain yhteen suuntaan. Tämä taas ei kuulosta reilulta. Uusimman eli tammikuun 2023 indeksin mukaan vuosimuutos oli +8,4 %. Eniten tuohon indeksiin on vaikuttanut elintarvikkeiden hintojen nousu, joka on ollut yli 15 prosenttia. Tämä indeksin nousu näkyy suoraan tonttivuokrassa ja sitä kautta vastikkeessa. Ja vaikka ne jauhot, munat ja voi halpenisivat, ei se lohduta, koska indeksin laskeminen ei vaikuta tonttivuokriin.
Perusmaksut
Kulutusperusteisissa maksuissa olisi ekotekojen näkökulmasta reilua, että vähentämällä kulutusta tuo näkyy suoraan laskussa. Nyt muutamatkin toimijat ovat tuoneet hinnastoihin uusia perusmaksuja, jotka maksetaan kulutuksesta riippumatta. Ja vieläpä niin, että nämä toimijat ovat monopoliasemassa olevia toimijoita, joita taloyhtiö ei voi kilpailuttaa. Esimerkiksi yhdyskuntajätteen keräämisestä vastaava Kiertokapula toi taloyhtiöille uuden huoneistomäärään perustuvan perusmaksun, joka on maksettava vaikka yhtään jätettä ei tuotettaisi. Samoin HS-Vesi laskuttaa perusmaksua, siis aiemman mittarimaksun lisäksi, joka perustuu vain huoneistomäärään, ei kulutukseen. Tämän kaltaiset perusmaksut kulutusperusteisissa tuotteissa ovat erittäin huonoja. Ekotekoon ohjaava hinnoittelu perustuisi siihen, että kulutusta leikkaamalla muodostuisi säästöä. Nyt näin ei ole.
Miten sitten voimme vaikuttaa vastikkeen suuruuteen?
Lähtökohtaisesti korjaaminen on edullisempaa kuin korjaamattomuus, ellei sitten strategiana ole ajaa taloa loppuun ja purkaa. Pidetään siis talot kunnossa. Ja toisena tärkeänä asiana on miettiä mihin energiaa käytetään. Huomioidaan korjauksissa mahdollisuudet energian käytön tehostamiseen, kuten esimerkiksi lämmön talteenottoon. Joskus on perusteltua investoida enemmän, jotta pitkällä aikavälillä saadaan merkittäviä säästöjä. Taloyhtiön hallinnointi, hoito ja kehittäminen ei ole 100 metrin juoksu vaan enemmänkin maraton. Pikavoittoja on harvoin tarjolla.
