Neljä vuodenaikaa ei aina ole pelkkää autuutta. Milloin on liian kuuma ja milloin liian kylmä. Nämä puhuttavat pitkin vuotta, mutta erityisesti syksyisin ja keväisin. Seuraavassa käydään läpi muutamia myyttejä ja totuuksia vesikiertoisen patterilämmityksestä, jotka meidän on hyvä ymmärtää, jotta ymmärrämme sisälämpötiloja.
Paljonko on tarpeeksi lämpöä?
Sosiaali- ja terveysministeriön asetus asunnon ja muun oleskelutilan terveydellisistä olosuhteista antaa toimenpiderajat, jotka tulee täyttyä. Asunnossa huoneilman lämpötilan toimenpideraja lämmityskaudella on + 18 °C – + 26°C. Normaalisti lämpötilassa pyritään varsin tarkkaan lämmönsäätöön ja suunnitteluarvona pidetään 21 asteen lämpötilaa. Tuosta voidaan siis asetuksen mukaankin poiketa useilla asteilla alas tai ylöspäin, ennen kuin asetuksen mukaan saavutetaan toimenpideraja.
Asunnon lämpötilan mittaaminen.
Huoneilman lämpötila mitataan keskeltä huonetta noin 1,1 metrin korkeudelta. Lämpömittari ulkoseinässä ja/tai ikkunan vieressä ei kerro huonelämpötilaa oikein. Huomioi myös, että mittarin tulisi olla sisäilman lämpötilan mittaukseen tarkoitettu. Matkamuistona tuodut Crete tai Kypros merkkiset mittarit eivät yleensä ole riittävän tarkkoja, mutta jo varsin edullisetkin digitaaliset sisälämpötilamittarit antavat riittävän tarkan tuloksen, kun mittarin sijoitus on oikea. Onpa vastaan tullut myös asukaspalaute, jossa asunnon lämpötilaa tulkittiin vauvan kylpyveden lämpömittarilla. Varmaan hyvä mittari, jos pitää mitata vauvan kylpyveden lämpötilaa.
Asunnossa on kylmä, kun patteri on kylmä?
Näillä ei ole automaattisesti mitään pakottavaa yhteyttä. Asunto lämpiää, kun patterissa kiertää asunnon sisälämpötilaa lämpimämpi vesi. Patteriverkon vesi lämmittää patterin, joka luovuttaa lämpöä sisäilmaan. Kun asunnon lämpötila saavuttaa tavoitelämpötilan, sulkee patterissa oleva termostaatti patterin venttiilin ja vedenkierto lakkaa. Kun lämmin vesi ei enää kierrä patterissa, jäähtyy patteri huoneilman lämpötilaan. Kun patterin lämpötila on 21 astetta, tuntuu se kädelle viileältä. Vielä samaan aikaan kun ulkona sataa ja tulee, on koleuden tunne ihan inhimillistä. Patteriventtiilin sulkeutumisen lämpötila riippuu käytetystä termostaatista. Markkinoilla on termostaatteja, joissa säätöalue päättyy esimerkiksi +21 asteeseen tai +23 asteeseen. Jos asunnossa on vaikkapa 21 astetta, on patterin jäähtyminen merkki termostaatin oikeasta toiminnasta. Lämpötilaa ei ole tarkoituskaan saada korkeammaksi.
Asunnossa on ihan sopiva lämpötila, mutta joka puolelta vetää.
Kylmän tunteeseen liittyy usein myös vedon tunne. Monesti kuulee, että koneellisella poistoilmalla varustetussa talossa asukas harmittelee, kun ikkunoista vetää, vaikka korvausilmaventtiilit on tukittu. Näin varmasti tapahtuukin. Jotta asunnossa ilma vaihtuu asetusten mukaan, tulee asunnon ilmanvaihdon ulkoilmavirran olla käytön aikana vähintään 0,35 dm3/s neliömetriä kohden kaikissa asuinhuoneissa. Tuo siis tarkoittaa, että 50 m2 asuntoon pitää virrata 17,5 dm3 eli litraa ulkoilmaa sekunnissa. Siis joka sekuntti. Tunnissa 50 neliön asuntoon tulee 63 kuutiota ulkoilmaa. Kahdessa tunnissa on laskennallisesti koko asunnon ilmamäärä korvattu ulkoilmalla. Nyt jos nuo suunnitellut korvausilmareitit tukitaan, tulee ilma asuntoon seuraavaksi helpointa reittiä. Tuo seuraavaksi helpoin reitti voi olla rakenteiden liitokset tai muut rakenteen vuotokohdat. Kun ulkoilma tulee suunnittelematonta reittiä asuntoon, voi hyvin olla, että tämä aiheuttaa vedon tunnetta lattianrajassa tai vaikkapa yksittäisissä huoneissa. Sen sijaan, että ilma tulisi hallitusti ja suunnitellusti, se tulee sattumanvaraisesti. Sisäilmalle ei varmasti ole hyväksi, että joka tunti esimerkkiasuntoon tulee 63 kuutiota vaikkapa ulkoseinän eristetilan tai alapohjan läpi imettyä ilmaa.
Terveellinen sisäilma
Terveelliset asuinolosuhteet ovat monen tekijän summa. Tutkimusten mukaan liian suuri huonelämpötila aiheuttaa enemmän terveydellisiä ongelmia kuin liian alhainen huonelämpötila. Heikko tai estetty ilmanvaihto nostaa sisäilman hiilidioksiditasoa. Tuloksena ilman tunkkaisuus, väsymystä, päänsärkyä ja keskittymisvaikeuksia. Myös asunnon riittävällä siivoamisella ja muilla taloyhtiöstä riippumattomilla tekijöillä kuten vähäpäästöisillä ja pölyämättömillä sisustusmateriaaleilla saavutetaan parannuksia sisäilmaan.
Mitä tehdä, kun silti paleltaa?
Varsinkin syksyn kosteat ja tuuliset kelit aiheuttavat koleuden tunnetta. Taloyhtiön lämmitystä ohjataan ulkolämpötilan mukaan. Syksyllä päivälämpötila voi hyvin olla niin korkea, että lämmitystä ei vielä huomata pattereissa. Ulkona tuulessa ja vesisateessa +10 astetta viestii meille kuitenkin talven tulosta. Joskus sairastuminen tai heikko verenkierto voi johtaa tilanteeseen, jossa taloyhtiön normaali lämpötila ei riitä. Rautakaupat myyvät erilaisia lisälämmittimiä, joilla voi nostaa sisälämpötilaa helposti muutaman asteen. Tämä on taloyhtiön osakkaiden näkökulmasta oikeudenmukainen tapa toimia, koska tällöin lisälämpöä haluava maksaa myös itse ylimääräisen lämmön sähkölaskussaan. Vanha kansa laittoi villasukat jalkaan, kun jalkoja paleli. Ei huono konsti tänäkään päivänä. Takkatuleen ei monessakaan kerrostaloasunnossa ole mahdollisuutta, mutta uunin käyttö ruoan valmistukseen jättää uunin antaman lämmön asunnon lisälämmöksi. Hetkellisissä poikkeustilanteissa lämpötila voi laskea jopa alle 20 asteen, mutta tällaisiin hetkellisiin poikkeamiin harvoin pystytään reagoimaan. Villasukat jalkaan ja fleecea päälle. Kohta on taas lämmin.
