Suomi valittiin viidettä kertaa peräkkäin maailman onnellisimmaksi kansaksi. Onnittelut meille siitä. Ajoittain kuitenkin taloyhtiömaailmassa tuntuu, että kaikki eivät ole onnellisia ja onkin ihan ymmärrettävää, että joskus harmittaa. Naapuri on porannut seinään, kevätaurinko muuttaa lumet vedeksi, joka pakkasella jäätyy ja hiekoitushiekka on vääränlaista tai sitä on väärässä paikassa ja määrä on ihan väärä. Ihmisten kyky sietää poikkeuksellisia tilanteita ja olosuhteita on laskenut merkittävästi. Ihmisistä on tullut reaktiivisempia.
Reaktiivinen yhdistetään usein terminä lemmikkeihin. Mutta itsekin koiraa ulkoiluttaessa olen miettinyt miten olemmekaan lemmikkiemme kanssa samankaltaisia. Joukossa on innokkaita, uteliaita, kilttejä, välinpitämättömiä ja pelokkuuttaan rähjääviä. Ihminen vain pyrkii yhteisön normien mukaisesti peittämään äärikäyttäytymisen. Tai ainakin suurin osa ihmisistä.
Reaktiivinen ihminen kokee asiat muita voimakkaammin eikä useinkaan sitä peittele. Tämä usein johtaa siihen, että yhteisö suodattaa reaktiivisen ihmisen puheista osan ylireagoinnin piikkiin. Oli yhteisö sitten läheisten ryhmä, harrastuspiiri, työyhteisö tai yhteisöllisen asumisen naapurit. Tämä on harmi, sillä näillä reaktiivisilla ihmisillä olisi varmasti paljon kerrottavaa, jos nuo viestit osattaisiin käsitellä lähettävän ja vastaanottavan osapuolen toimesta paremmin. Mutta kun sanoma pilaantuu jo ulos tullessaan.
Myös taloyhtiöissä majailee näitä reaktiivisia asukkaita ja osakkaita, jotka mielletään monesti turhankin suorasukaisesti kiusanhengiksi, riidankylväjiksi ja kiukuttelijoiksi. Taloyhtiöiden kokouksissa enemmänkin olleet varmasti tunnistavat tuon äänekkään ja temperamenttisen osakkaan, joka suoltaa mielipiteensä ulos joskus täysin käsittelemättömänä. Asiat polarisoituu eli ajaudutaan vastakkainasetteluun ilman, että edes halutaan löytää kompromissia. Kun tämä vastakkainasettelu jatkuu vuosia, kärjistyy tilanteet ja yhteisen ratkaisun hakeminen loppuu kaikilta.
Pahimmillaan tilanne kärjistyy esimerkiksi siihen, että hallitukseen uudestaan valitsematta jäänyt osakas pahoittaa mielensä ja kokee tilanteen suorana epäluottamuksena juuri häntä kohtaan. Sen sijaan, että hän pyrkisi jakamaan tietonsa ja avustamaan uutta hallitusta parhaaseen mahdolliseen, hän pyrkiikin toiminnallaan terrorisoimaan hallintoa. ”Kyllä aiemmin kaikki oli paremmin, kun minä olin hallituksessa.” Samaan aikaan hän on edelleen osakas yhtiössä, jonka tilannetta hän nyt pyrkiikin heikentämään.
Taloyhtiöissä ratkaisujen löytäminen on joskus matkaamista tuolla mustan ja valkoisen väliin jäävällä neutraalilla alueella. Päätökset tehdään enemmistöpäätöksinä ja samalla yritetään kuulla ja huomioida myös ääripäiden näkemykset. Huonoimmillaan kompromissi on kuin perhepitsa, johon jokainen saa valita yhden täytteen ja joka ei lopulta maistu kenellekään.
Miten päätöksenteko voisi toimia paremmin? Vanhat sanonta ”asiat asioina” toimii tässäkin hyvin. Taloyhtiössä päätöksenteossa pyritään useimmiten ratkaisukeskeisyyteen ja seuraavassa muistilista miten sinne matkataan:
- Unohdetaan henkilökemiat ja mietitään taloyhtiön etua pitkällä tähtäimellä.
- Kuunnellaan osakkaiden tahtotilaa taloyhtiön tavoitteista.
- Tunnistetaan ongelmat ja tarpeet.
- Kartoitetaan ratkaisuvaihtoehdot.
- Hyödynnetään ratkaisumallissa käytettävissä olevat tutkimustiedot ja jos tietoa ei ole, hankitaan sitä.
- Päätöksenteko ilman tarvittavaa tietoa on kuin tikanheittoa mökillä. Joskus voi osua napakymppiin, mutta todennäköisemmin menee ohi taulusta.
- Toteutetaan päätöksenteossa taloyhtiön etua.
- Toteutetaan päätökset siten kuin ne on sovittu.
Joskus on harmiteltu miten taloyhtiöiden kokouksissa ei käy osakkaita ja taloyhtiöiden asiat eivät kiinnosta. Jos me kaikki osaisimme käsitellä asiat asioina ja pyrkiä aina kaikilta osin taloyhtiön etuun, voisi kokouksiin osallistua myös he, joiden mielestä kokoukset ovat nykyään liikaa joidenkin ihmisten reaktiivista käytöstä ja päätöksenteko ei ole rationaalista. Jokaisella on mahdollisuus osaltaan parantaa nykytilaa ja viedä eteenpäin sitä yhtiötä, jonka osakkeita omistaa.
Millaista energiaa sinä tuot kokoukseen?
